Villiä lähiluontoa

Vuohenputki (Aegopodium podagraria)
Vuohenputki (Aegopodium podagraria)

Villiyrttikausi on täydessä vauhdissa ja moni kasvi parhaimmillaan. Asustan onnekkaasti hienojen ulkoilumaastojen vieressä, mistä saan kerättyä puhtaita ja laadukkaita yrttejä. Villit vihannekset ovat usein ravintoarvoiltaan ylivoimaisia viljeltyihin verrattuna ja monesta on käyttöä myös rohtona sekä taikuudessa.

Koriini on päätynyt alkukesän lemppareita kuten nokkosta, vuohenputkea, voikukkaa, maahumalaa ja vadelman lehtiä. Osa on mennyt heti tuoreena ruokaan ja salaattina, osan olen silpunnut pakkaseen tai levittänyt puhtoiselle lakanalle kuivumaan. Valmistin myös villiyrttisuolaa tuoreista yrteistä.

Ohjeen löydät tämän kirjoituksen lopusta.

Animistin lahjoja metsän väelle.
Animistin lahjoja metsän väelle.

Ennen kuin lähtee hoirtoilemaan keruukorinsa kanssa, on hyvä ottaa huomioon muutama asia. Tärkeimpänä kasvien tunnistaminen: monilla syötävillä on näköislajeina jopa myrkyllisiä kasveja. Tunnistamisen opettelu vaatii hieman vaivaa, mutta oppaan tai hyvän kirjan kanssa se kyllä onnistuu.

Toisekseen on hyvä tietää mistä ja millaisia kasveja on hyvä kerätä. Paikan tulee olla puhdas saasteista ja myrkyistä: ei pidä kerätä mitään ihan tien vierestä tai läheltä kasvisuojeluaineilla mahdollisesti käsiteltyä paikkaa, yleinen puisto tai puutarha voi olla sellainen. Kerättävän kasvin tulee olla myös pinnaltaan puhdas: ei pölyä, linnunkakkaa tai muita tahroja. Vältä myös kasvitautisen näköisiä, ja hyönteisten syömissä kasveissa on haitta-aineita joiden avulla kasvi on alkanut puolustautumaan nakertelijoilta.

Tärkeää on myös kerätä kestävän tavan mukaisesti: yhdestä kasvupaikasta kerätään korkeintaan 1/3 kasvustosta. Jokaisen oikeudet pitää myös tuntea: ruohovartisia sekä marjoja ja sieniä saa kerätä vapaast, puuvartisiin tarvitaan maanomistajan lupa (kuten kuusenkerkät, pihlajan silmut, varvut, kanerva).

Valkovuokko (Anemone nemorosa) ja Taulakääpä (Fomes fomentarius)
Valkovuokko (Anemone nemorosa) ja Taulakääpä (Fomes fomentarius)

Villiyrttisuola

Miksi kannattaa valmistaa villiyrttisuolaa? Koska yrttien ravintoarvot säilyvät hyvin suolassa, suolan käyttö vähenee samalla kuin maku lisääntyy, ja kaupan yrttisuolaan verrattuna itse valmistettu onylivoimaisnen! Yhdessä suosituimmassa kaupallisessa yrttisuolassa onainesosaluettelon mukaan yrttejä alle 7%.

Käyttämällä suolaseokseen tuoreita yrttejä, saat kaikki maut ja hyvää tekevät ainesosat talteen, ja kauniin vihreä kasvimehu imeytyy suolaan ja värjää sen.

Tähän suolasatsiin valikoin nokkosta, voikukkaa, vuohenputkea ja voikukkaa. Nam!

Silputtuani yrttejä hieman pienemmiksi saksilla mittasin tilavuudeltaan saman verran hienoa merisuolaa sekä yrttejä kulhoon. Surruutin kaiken hienoksi seokseksi sauvasekoittimella. Jos sinulla on jokin blenderi tai vastaava, käytä sitä ihmeessä ja vältä suolanroiskimisvahingot!

Suola jää aina kosteaksi joten levitin sen kuivumaan pellille. Vuorokauden-parin jälkeen seos on kuivaa. Hienonsin sitä vielä hieman koska se oli kuivinut osittain kökköiseksi.

Purkitin suolan ja merkkasin purkin pohjaan ainesosat sekä valmistuskuukauden ja vuoden 05/19. Ihanat kevään maut säilötty ja valmista käytettäväksi kaikenlaisen ruuan kanssa!

Suosittelen kokeilemaan, helppoa on.