Mausteinen, maaginen maahumala

Vehreyden keskeltä hohtelee pienieä, sinipunertavia kukkasia: tuoksuva, maaginen maahumala siellä kurottelee. Maahumala on sekä loistava maustekasvi että rohto ja voimallinen taikuudessaan. Villinä sitä löytyy usein muun kasvillisuuden seasta rehevissä metsissä sekä rönsyilemässä pitkin tienvarsia ja ojia. Puutarhassa sitä käytetään maanpeittokasvina jonka rönsyt leviävät nopeasti kasvin luodessa mattomaisen peitteen. Viihtyy myös amppelikasvina parvekkeella tai ikkunalla.

Maahumala (Glechoma hederacea)on 10-30 cm pitkäksi kasvava ruoho, jonka pyöreähköt, hieman piparkakkureunaiset lehdet kasvasat pitkin vartta. Se kukkii touko-kesäkuussa  pillimäisin kukin. Suomeen se on tullut viljelykasvina ja levinnyt luontoon, mutta on nykyään turhan aliarvostettu.

Kirpeän aromaattinen maku muistuttaa hieman minttua ja meiramia, ja sopiikin maustamaan esimerkiksi salaatteja, suolaisia ruokia, olutta ja hedelmäsalaattejakin. Teesekoituksissa toimii muiden maukkaiden yrttien kanssa mainiosti. Maahumala kuitenkin sisältää pinokamfonia,mikä on myrkllistä suurina annoksina, joten sisäisesti sitä tulee käyttää maltillisesti.

Rohtona maahumalla voi hoita monia vaivoja. Sisäisesti toimii muun muassa tulehduksiin, yskänlääkkeenä, lievän masennuksen hoidossa, ripuliin sekä parantamaan ruoansulatusta: syö yksi tai kaksi lehteä 20 min ennen ruokailua niin saatat välttyä vatsanväänteiltä. Ulkoisesti sillä hoidetaan haavoja, peräpukamia, joitain ihottumia ja mustelmia keitinveteen kastetulla kääreellä. Henriette Kress neuvoo Käytännön lääkeksvit 2- kirjassaan muun käytön lisäkisi kokeilemaan maahumalasta tehtyä alkoholiuutetta avuksi tinnitukseen ja korvien tukkoisuuteen: 3-5 tippaa korvaan 3-5 kertaa päivässä kunnes vaiva katoaa.

Taikuudessa maahumala auttaa paljastamaan salaisuuksia ja näyttää kuka on sinulle tosi. Voit kantaa kasvin osia mukanasi pienessä pussukassa tai huoda teenä juuri ennen tilannetta jossa toivot näkeväsi kulissien taakse. Muista hertoa kasville, mitä siltä toivot. Sopii aromaattisuutensa ansiosta myös suitsukeseoksiin.

Etikettejä kitjoittaessa olisi hyvä muistaa mitä vuotta eletään.
Etikettejä kitjoittaessa olisi hyvä muistaa mitä vuotta eletään.

Lähteitä:

Henriette Kress: Käytännön lääkekasvit 1 & 2

https://www.yrttitarha.fi/kanta/maahumala/